Ylöjärven talous on tappiollinen – eikä se ole normaalia

Ylöjärven talous on liian useana vuonna tappiolla, eikä se ole normaalia, vaikka yleistä onkin. Kuntavaalit 2025 on käyty. Perussuomalaisten osalta vaalit olivat Ylöjärvelläkin tappiolliset – kevyesti ilmaistuna. Nyt alkoi tuhlailun aika. Jos demari-vihervasemmisto jotakin onnistuu seuraavan neljän vuoden aikana todistamaan, niin sen. Tämän tiesin jo julkaisupäivänä 3.5.2025.

Huomio lukijalle: Tämä on poliittinen mielipidekirjoitus. Talousluvut ja veroprosentit ovat tarkistettuja faktoja lähteineen, mutta niiden tulkinta – ja puhe "tuhlailusta" – on omaa näkemystäni, josta voi perustellusti olla eri mieltä.

Ennustus: alijäämää vähintään kolmena vuonna

Ennustan, että vasemmistolaiseksi kääntyneen politiikan vuoksi Ylöjärven talous tulee olemaan alijäämäinen vähintään kolmena vuonna valtuustokaudella 2025–2029. Tämä tarkoittaa, että kaupungissa käytetään enemmän rahaa kuin sitä veroina kansalaisilta kerätään. Ja uskokaa, että toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä olevani väärässä.

Mistä Ylöjärven rahat tulevat?

Tuhlailu rasittaa kuntalaisia, koska kaupunki rahoittaa toimintansa pääosin meiltä kerätyillä rahoilla. Käydään läpi, mistä lähteistä raha tulee – ja ketä kukin lähde rasittaa.

1. Kunnallisvero eli tulovero

Suurin osa kaupungin tuloista kerätään kunnallisverona eli tuloverona. Ylöjärven tuloveroprosentti oli vuonna 2025 8,40 %, ja se nousi vuodelle 2026 9,20 %:iin – peräti 0,8 prosenttiyksikön korotus, joka oli yksi koko maan suurimmista. Vertailun vuoksi: koko Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noin 7,57 %. Ylöjärvi verottaa siis asukkaitaan selvästi keskimääräistä kireämmin.

Lähde: Kuntaliitto, kuntien veroprosentit.

2. Kiinteistövero

Ylöjärven kaupunki rahoittaa toimintaansa myös kiinteistöveroilla, joita kerätään kiinteistöjen omistajilta. Nämä tulot kerätään käytännössä kaikilta kunnan asukkailta – myös vuokralla asuvilta – sillä he maksavat kiinteistöveron korkeampina vuokrina.

3. Yhteisövero

Yhteisövero on yritysten maksama vero, josta osa tilitetään Ylöjärven kaupungille. Tältä osin kaupungin toiminta rasittaa kunnassa toimivien yritysten toimintaa. Toki niin moni vasuripuolue ajattelee, että onhan sieltä rikkaalta yrittäjältä ammennettavaa, ymmärtämättä, että hän joko vähhentää ympärilleen leviävän rahan määrää tai kuppaa haluamansa rahan firmastaan ulos joka tapauksessa, mutta panostamatta yritykseensä niin paljon. Vaikuttaa, että yrittäjä usein leikkaa sitten vaikkapa kehitystyöstä ja tehostaa toimintaa muulla tavoin, esim. irtisanomalla. Moni ulkomainen kilpailija ei kanna samaa verotaakkaa ja voikin toimia markkinoilla tehokkaammin. Suomi kun on kaukana kaikesta - hieman kuin Uusi-Seelanti - sen pitää olla lyömätön logistiikassa ja halvoissa kuluissa, siis kaikessa siinä, mitä emme enää ole.

4. Valtionosuudet

Ylöjärven kaupunki saa osansa valtionosuuksista, joilla tasataan kuntien välistä rahallista eriarvoisuutta. Syrjäseudut saavat enemmän valtionosuuksia, mutta Ylöjärvikin niitä saa. Tältä osin kaupungin tuhlailu rasittaa myös valtiontaloutta.

Valtionosuudet määräytyvät muun muassa väestönrakenteen, sairastavuuden ja koulutustarpeen perusteella. On minusta toki jopa ymmärretävää, että pieni paikkakunta saa tällaisten tulonsiirtojen kautta mahdollisuuden elää. Kannatan pienten kuntien olemassa oloa siksi, että se parantaa demokratian toteutumista ja vähentää haitallista ja ihmisrodulle epäluonnollista ja tuhoisaa kaupunkikehitystä. Ylöjärvi toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka pienten paikkakuntien, Kurun ja Viljakkalan, elinvoima on vähentänyt kuntaliitosten myötä. Ylöjärven keskustaajaman poliitikot ovat etulyöntiasemassa ja lukujoukkona suurilukuisin (olen muuten itsekin paljasjalkainen ja kokoikäinen Haavistolainen) ja siksi käytännössä pitävät valtaa kaupungin joka kolkassa, täysin keskustaajamaa ja Tampereen rajaviivaa suosien.

5. Palvelumaksut

Ylöjärvellä palvelumaksuilla alennetaan julkisin verovaroin tuotetuista palveluista koituvia kustannuksia.

Varhaiskasvatuksesta eli päivähoidosta maksetaan maksuja hoidettavan lapsen vanhempien tulojen mukaan. Mitä suuremmat tulot vanhemmilla on, sitä suurempi on heidän maksamansa osuus lapsen päivähoitomaksuista. Tällä järjestelyllä pyritään tasaamaan tuloeroja eri tuloisten perheiden välillä.
Tällä on suuri nettotuloja tasapäistävä vaikutus. Erot bruttotuloissa voivat olla suuretkin, mutta tämä yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa pitää huolta suurituloisten intresseistä tienata mahdollisimman vähän.

Joukkoliikenteen aiheuttamia kuluja vähennetään sen käyttämisestä kerätyillä tuloilla. Maksuton joukkoliikenne vaatisi joko verojen keräämistä kansalaisilta tai kunnan tuottamien palveluiden vähentämistä. Pientä lisäkulua olaan havittelemassa raitiotien tai lähijunan muodossa, mutta sekin kuitattaneen lisäveronkorotuksilla sitten ensi vaalikaudella?

Ylöjärven vesihuolto perii erilaisia vedenkäytöstä koituvia maksuja sekä hulevesimaksuja eli sadeveden käsittelymaksuja – huolimatta siitä, että kaupunki yleisesti edellyttää sadevesien käsittelyä tonttialueella. Toki jaloa, että hulevesimaksut käytetään hulevesiverkoston kehittämiseen.

Lisäksi peritään kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttömaksuja. Itse kannatan aina markkinaehtoisuutta.

6. Myyntitulot

Ylöjärven kaupunki hankkii tuloja myös myynnillä. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynnit ovat keinovalikoimissa. Ylöjärven tontit ovat aina olleet haluttuja, joskin monet valittelevat kerrostalotonttien kalleutta.

7. Lainanotto

Lainanotto on keinovalikoiman ikävimmästä päästä. Se tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että otetaan velkaa, koska tuhlataan liikaa.
On selvää, että velkaa ei voida käyttää normaalikeinona, vaan se voi olla merkki ylikulutuksesta.

8. EU-tuet ja hankerahoitukset

Nämä rahat kerätään jonkin toisen EU-maan kansalaisilta ja ne käytetään Ylöjärvellä. Koska Suomi on EU:n nettomaksaja ja osallistuu avokätisesti muiden jäsenvaltioiden kustannuksiin, on oikeustajua koetteleva vääryys, että tällainen rahojenjakopalvelu on ylipäätään luotu. Joo, saamme rahaa EU:lta, mutta Suomi häviää sitä ulkomaille... Ja joku vielä kannattaa EU:ta.

Päivitys (kesäkuu 2026): miten ennuste on toteutunut?

Tämä kirjoitus julkaistiin alun perin 3.5.2025, ja olen päivittänyt sen tänään 5.6.2026. Nyt tiedämme jo, miten muutama vuosi on mennyt – ja toisin kuin toivoin, alijäämälinja on jatkunut. Myös veronkorotukset on kaivettu esiin talouden tasapainotuksen keinona. Poliitikolle on mahdoton ajatus leikata kuluista, verojen nostamisen sijana. Ymmärtämätön, nopeaa politiikkaa klikkiotsikoiden puolittaisen lukemisen perusteella harjoittava suomalainen äänestäjä vaatii sirkushuveja, luonnollisesti omalla rahallaan ja julkishallinnon kautta tehottomasti toteutettuna.

• 2024: tilikauden tulos oli −3,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, joskin selvästi ennakoitua parempi (Ylöjärven Uutiset: tilinpäätös 2024).
• 2025: talous jäi jälleen alijäämäiseksi, suuruusluokaltaan noin −5 miljoonaa euroa; toimintakulut kasvoivat noin 117,6 miljoonasta noin 127 miljoonaan euroon (Ylöjärven kaupunki: talous) eli 10 miljoonaa.
• 2026: kaupungin talousarvio on niukasti ylijäämäinen, +0,7 miljoonaa euroa – mutta vasta sen jälkeen, kun tuloveroprosenttia korotettiin 0,8 prosenttiyksikköä. Lainakannan arvioidaan nousevan noin 165 miljoonaan euroon (Ylöjärven talousarvio 2026).

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että vuoden 2026 talousarvio tähtää ylijäämään, mikä ei sellaisenaan tue synkintä ennustettani kolmesta peräkkäisestä alijäämävuodesta. Toisaalta tuo ylijäämä on tavoiteltu nimenomaan kireämmällä verotuksella – siis ottamalla kuntalaisilta enemmän, ei tuhlaamalla vähemmän. Juuri sitä, mistä varoitin. Talousarvio on lisäksi lupaus, ei toteuma; nähtäväksi jää, pitääkö se. Seuraan tilannetta ja päivitän tätä kirjoitusta, kun vuosien 2025 ja 2026 lopulliset tilinpäätökset varmistuvat.