Onko nyt lama?

Kun työt vähenevät, lomautusjaksot pitenevät, uusien töiden löytäminen on vaikeaa ja rahat eivät riitä, moni kysyy, onko nyt lama?

Mediat ja talousviisaat muistuttavat, että "nyt ei ole lama, pieni taantuma vain". Aloitetaan juuri siitä, koska sanoilla on merkitystä – ja koska tässä kohden he ovat osittain oikeassa.

Lama vai taantuma – mikä on ero?

Taantuma ja lama eivät tarkoita samaa asiaa:

• Taantuma on talouden tilapäinen notkahdus. Yleisin nyrkkisääntö: bruttokansantuote supistuu vähintään kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
• Lama taas on poikkeuksellisen syvä ja pitkäkestoinen romahdus. Suomen 1990-luvun lamassa BKT putosi useita prosentteja, työttömyys nousi lähes 20 prosenttiin ja koko pankkijärjestelmä horjui.

Tällä mittapuulla Suomi ei ole vuonna 2025 sellaisessa lamassa kuin 1990-luvulla. BKT:n vuosimuutokset ovat olleet vain prosentin luokkaa, eikä pankkikriisiä ole nähty. Kun ekonomistit puhuvat taantumasta laman sijaan, he ovat tässä teknisessä mielessä oikeassa, ja sen lukijan kuuluu tietää. Kyse on silti pitkäkestoisesta taloudellisesta alavireestä, joka saa kansalaisen pohtimaan termien ajantasaisuutta ja sitä, ovatko mittarit oikeat vai keskittyvätkö ne liiaksi "keskiarvoihin"?

Väitän silti, että pelkkä tekninen määritelmä jättää kertomatta olennaisen. Suomen talous ei ole vain notkahtanut ja noussut – se on ollut lähes paikallaan toista vuosikymmentä. Tavallisen palkansaajan ja yrittäjän arjessa näin pitkä pysähdys tuntuu lamalta, vaikka se ei täytä 1990-luvun mittoja. Siksi käyn tässä jutussa läpi seitsemän talouden mittaria ja arvioin rehellisesti, kuinka moni niistä osoittaa todella huolestuttavaan suuntaan.

Miksi pitkä pysähdys on huono asia?

Olipa nimitys taantuma tai lama, pitkittynyt heikko kehitys lisää heikko-osaisuutta, taloudellista eriarvoistumista, huonovointisuutta ja häiriökäyttäytymistä ja vaikuttaa kansaan negatiivisella tavalla, pitkälle tulevaisuuteen.

Mistä talouden tilan tunnistaa?

Talouden tilaa arvioidaan mm. seuraavilla mittareilla. Käyn ne läpi yksi kerrallaan ja katson, mitä ne nyt kertovat:

1. Taloudessa on pitkäaikainen laskusuhdanne
2. BKT (bruttokansantuote) laskee merkittävästi
3. Työttömyys kasvaa
4. Kulutus ja investoinnit vähenevät
5. Yritysten konkurssit lisääntyvät
6. Julkisen talouden tulot pienenevät
7. Deflaatio ja inflaation hidastuminen

1. Talouden pitkäaikainen laskusuhdanne

Suomen talous ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen, henkeä kohti laskettuna. Tätä voidaan pitää pitkäaikaisena talouden laskusuhdanteena.

Muina merkkeinä voidaan pitää mm. jäljempänä käsiteltävää pitkäaikaistyöttömyyden korkeaa tasoa ja valtavaa nuorisotyöttömyyttä.

2. BKT:n lasku

Suomen BKT on laskenut vuosina 2023 ja 2024.

• 2023: BKT supistui noin -1,2 % (tarkentunut tieto; ensimmäinen ennakkoarvio oli -0,9 %)
• 2024: BKT supistui -0,1 %
• Q1 2025: BKT lähes muuttumaton

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.

BKT:n muutos on pieni, mutta se tapahtuu todella pitkällä ajalta. Media esittelee kilvan ekonomisteja, jotka kertovat ylpeästi taitojaan esitellen, "ettei nyt ole lama, koska BKT on laskenut vain hieman". He jättävät jostakin syystä täysin huomioimatta Suomen bruttokansantuotteen pitkäaikaisen todella heikon kehityksen ja sen seikan, että vaikka BKT laskee vuositasolla vähän, se laskee tai polkee paikallaan useita vuosia peräkkäin. Pidän tätä pitkää pysähdystä vakavampana ilmiönä kuin yksittäisen vuoden pudotuksen suuruutta.

Kuvaaja 1: Suomen BKT:n volyymin vuosimuutos. Lähde: Tilastokeskus.

Kuvaaja 1 näyttää, kuinka pieniä yksittäisten vuosien muutokset ovat – ja silti suunta on toistuvasti miinuksella. Vakavinta on, ettei Suomen BKT henkeä kohti ole noussut takaisin edes vuoden 2008 tasolle. Olemme jääneet pahasti kehityksestä jälkeen. Niin älytöntä kuin jatkuva hintojen nousu onkin, ainoa keino suojata omaa leivässä pysymistämme on pysyä BKT:n kehityksessä vähintään muiden maiden matkassa. Bruttokansantuote on kuin juoksukisa siitä, kuka saa parhaat palkintorahat ja kuka jää ilman. Nyt olemme kisassa häviöllä.

3. Työttömyys kasvaa

Sekä lyhytaikainen työttömyys että pitkäaikaistyöttömyys kasvavat Suomessa. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi yli 34 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna (lähde: Työmarkkinatori). Pitkäaikaistyöttömyyden (työttömyys kestänyt yli 12 kk) lisääntyminen on Suomessa pitkäaikainen ilmiö, jota yksikään hallitus ei ole 20 vuoden aikana onnistunut ratkaisemaan. Pitkäaikaistyöttömien poikkeuksellisen korkeaan määrään on Suomessa jo totuttu.

Työttömien syyllistämisestä on siirryttävä reaalipolitiikkaan ja ratkaistava Suomen todellinen ongelma eli liian vähäinen työpaikkojen määrä. Tämä vaatii osaamista, ymmärrystä ja kykyä saada asioita tehdyksi – kaikkea sitä mikä ei ammattipoliitikoilta onnistu.

Lyhytaikainen työttömyys (alle 12 kk kestävät työttömyysjaksot) on kasvanut vuonna 2025 vuoden takaiseen verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä (2024: 9,2 % → 2025: 10 %). Lähde: Tilastokeskus

Miesten työttömyys (11,4 %) on huomattavasti yleisempää kuin naisten (8,5 %) työttömyys. Sekä miesten että naisten työttömyys on kasvanut vuoden takaiseen lähes yhtä paljon: miehet 0,8 %-yks., naiset 0,7 %-yks.

Kuvaaja 2: Työttömyysaste. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdilla. Vuoden 2025 maaliskuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo 115 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt yhteensä 23 600 työttömällä viime vuodesta. Lukema ylittää jo korona-ajan huippulukemat.

Syiksi pitkäaikaistyöttömyydelle on kahvipöytäkeskusteluissa tarjoiltu kansan laiskistumista ja työttömyystukien suuruutta. Vaikka tämä argumentaatio onkin purrut erityisen hyvin päättäviin poliittisiin toimijoihin, todellinen syy on kuitenkin vähenevien työpaikkojen määrä. Tähän hallituksen tekemät työttömyystuen leikkaukset eivät auta, ne vain kurjistavat työttömäksi joutuneen kansan arkea.

Nuorisotyöttömyys kasvaa ja 15–24-vuotiaista työttömänä on 27,2 %. Osin lukua kasvattaa se, että nuoret opiskelevat nykyään todella pitkään. Aiemmin töihin päästiin vähemmällä koulutuksella, nyt kun paperipino ratkaisee työn saajan, on loogisin tapa hankkia nuorena mahdollisimman korkea pino niitä papereita, mikä vie aikaa. Myöskään helposti työllistäviä ammatteja on todella vähän tarjolla. Itselleni riitti 2000-luvun alussa hätäisesti suoritettu rekkakortti ja toisaalta halu tedä rakennustöitä. Näiltä aloilta sai ilman koulutusta nykymittapuullakin todella kovan palkan, käytännössä ilman koulutusta. Vuosikymmenet ovat poliitikot, media ja yhteiskunta kertoneet, kuinka tarpeettomia tällaiset ammatit ovat ja kuinka tärkeää mm. koodausosaamiseen panostaminen on. He olivat väärässä ja nyt Suomi on menettänyt valtaosan näistä työpaikoista. Tilanteessa, jossa koodareiden tarve romahtaa, tämä vaikuttaa todella heikolta ja näköalattomalta politiikalta. - etenkin kun maahan päästetään juuri näistä matalan tason työpaikoista kilpailevia ulkomaalaisia.

Joka tapauksessa nuorisotyöttömyyden lukema on todella karu ja sen tulisi saada merkittävästi palstatilaa mediassa - myös siitä näkökohdasta, onko tarpeen käyttää koulutukseen näin paljon resursseja työvoimasta? Käytännössä nuorilla on todella suuria vaikeuksia työllistyä. Lääkkeeksi nuorisotyöttömyyteen on tarjoiltu pitkälti tukemiseen perustuvia keinoja, joilla ei ole ollut käytännössä minkäänlaista vaikutusta todelliseen työttömyyden vähenemiseen saati työpaikkojen lisääntymiseen Suomen työmarkkinoilla.

Avoimien työpaikkojen määrä vähenee ja on pudonnut: niitä oli vuonna 2025 noin 29 600 vähemmän kuin vuosi sitten. Lohdutukseksi tähän eivät enää riitä poliitikkojen tarjoamat tsemppaukset siitä, että "kyllä tämä kohta hellittää". Ilman järjestelmän merkittäviä korjausliikkeitä, yritysten määrästä riippuvainen työllisyys ei Suomessa parane.

Kuvaaja 3: Pitkäaikaistyöttömät maaliskuussa. Lähde: KEHA-keskus / Työmarkkinatori.

KEHA-keskuksen – joka tilastoi työttömiä kattavasti – uusimmassa työllisyyskatsauksessa todetaan, että:

• Työnhakijoiden määrä nousi peräti 21 200:lla vuoden takaisesta
• Työttömiä työnhakijoita on 37 900 enemmän kuin vuosi sitten
• Avoimia työpaikkoja 14 300 vähemmän kuin edellisvuonna
• Kokoaikaisesti lomautettuja 4 600 vähemmän kuin vuosi sitten

Lomautettujen määrän väheneminen kuulostaa hyvälle, mutta on seurausta kasvaneesta työttömyydestä. Osa lomautuksista on vaihtunut työttömyyteen.

Mikään ei muuta tosiasiaa, että nyt Suomen kaksi vuosikymmentä jatkuneille työmarkkinaongelmille on tehtävä tarpeelliset uudistukset. Työt loppuvat Suomesta tätä menoa lähes täysin ja työttömyys kasvaa. Nykyisillä poliittisilla toimijoilla ei ole kykyjä tehdä tarvittavia uudistuksia. He keskittyvät oman ja puolueensa kannatuksen ylläpitämiseen, eivät Suomen valtion ja sen kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Tällainen valheellinen, sirkushuveja lupaava politiikka näyttää uppoavan äänestäjäkuntaan hyvin.

4. Kulutus ja investoinnit vähenevät

Kotitalouksien ja yritysten vähenevä kulutus kasvattaa edelleen työttömyyttä ja lisää talouden negatiivisen kierteen turbulenssia.

Yksityinen kulutus on hiipunut vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvoi 0,5 % edellisvuoden loka–joulukuuhun verrattuna. Esimerkiksi korona-ajan vaikutuksesta laskenut kulttuuri- ja ravintolapalveluiden osuus ei ollut vielä vuoteen 2023 mennessä palautunut aiemmalle tasolleen. Tämä on vähentänyt merkittävästi alan työllisyyttä ja mahdollisuutta pärjätä toimintaympäristössä markkinaehtoisesti.

Yksityiset investoinnit Suomeen ovat vähentyneet huomattavasti. Vuonna 2023 vähennystä oli noin -4,2 % ja vuonna 2024 peräti -11,5 %. Romahduksen takana on ennen kaikkea asuinrakentamisen jyrkkä pudotus korkojen nousun myötä.

Päivitetty: Valtiovarainministeriö ennusti keväällä 2024 yksityisten investointien laskevan vain noin 2 prosenttia (VM, Taloudellinen katsaus, kevät 2024). Toteuma oli kuitenkin selvästi synkempi: yksityiset investoinnit supistuivat 11,5 prosenttia. Tämän artikkelin luvut on päivitetty vastaamaan toteutunutta kehitystä (lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito; EK: Investoinnit).

Julkiset investoinnit kasvoivat jälleen roimasti. Vuonna 2023 kasvua oli peräti +9,2 %, vuonna 2024 vielä tätäkin enemmän +13,5 %. Menojen kasvuun ovat syynä mm. puolustusmenojen nousu ja infrastruktuuriin panostaminen.

5. Yritysten konkurssit lisääntyvät

Yritysten konkurssit ovat olleet merkittävässä kasvussa viime vuosina. Esimerkiksi ennen koronavuosia konkurssiin hakeutuneita yrityksiä oli vuosittain noin 2 000–2 200.

Vuonna 2020 konkurssien määrä oli historiallisen alhainen korona-aikaisten suojatoimien vuoksi.

• 2022: konkurssien määrä nousi merkittävästi ollen yli 2 600
• 2023: konkurssien määrä nousi yli 3 300:n
• 2024: konkurssit lisääntyivät lähes 3 500:n
• Q1 2025: tammi–maaliskuussa yhteensä peräti 868 konkurssia

Kuvaaja 4: Konkurssiin haetut yritykset vuosittain. Lähde: Tilastokeskus.

"Consolis Parma sulkee kolme tehdasta ja sopeuttaa toimintojaan kilpailukyvyn varmistamiseksi"

Lähde: Consolis Parma -tiedote

6. Julkisen talouden tulot pienenevät

Suomen julkisen talouden tulot ovat kyllä euromääräisesti kasvaneet, mutta suhteessa BKT:hen ne ovat laskeneet viime vuosina. Lisäksi Suomen talouden ylikulutusta paikataan runsaalla velanotolla.

Valtion tulot, ilman velanottoa, olivat:

• 2023: 72,9 mrd €
• 2024: 75,8 mrd €

Tulot ovat kutistuneet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtio otti vuonna 2024 lisävelkaa yhteensä 12,1 mrd € paikkaamaan ylisuuren julkisen sektorin kuluja.

7. Deflaatio ja inflaation hidastuminen

Deflaatio eli tuotteiden hintojen lasku on seurausta menekin vähentymisestä. Nousukaudella, kun tavaraa on helppo myydä, hinnat nousevat (inflaatio). Huonoina aikoina hinnat joustavat toiseen suuntaan (deflaatio).

Kyseessä ovat kuitenkin monisyiset ja -vaikutteiset aiheet. Tällä hetkellä Suomessa on koettu merkittävää hintojen nousua elintarvikekaupassa, osin heikon saatavuuden ja osin kaupan keskittyneisyyden vuoksi. Suomessa olisi tilaa nykyistä hajautetummalle kaupan ja tukkutoiminnan omistuspohjalle.
Joidenkin tuotteiden hinnat ovat puolestaan laskeneet - esimerkiksi asuntojen. Rakennusalan vuonna 2023 alkanut lama on ajanut alan materiaalituottajat ongelmiin. Rakennustyön hinta on heikentyneen kysynnän vuoksi alentunut, toisaalta monien rakennustuotteiden hinta kasvanut - todennäköisesti yleisen maailmantilanteen vuoksi. Rakennusalan lama on laajasti myönnetty tosiasia.

Suomalaiset eivät uskalla tällä hetkellä investoida ja hankkia, mikä edelleen kiihdyttää lamaa.

Onko nyt lama?

Vastaus riippuu siitä, mitä sanalla tarkoittaa.

Muodollisesti ei. Suomi ei ole vuonna 2025 sellaisessa lamassa kuin 1990-luvulla. BKT:n vuosimuutokset ovat olleet pieniä eikä pankkikriisin kaltaista romahdusta ole nähty. Tässä teknisessä mielessä "taantuma" on oikea sana, ja media on tästä oikeassa.

Sisällöllisesti tilanne on silti vakava. Edellä käydyistä seitsemästä mittarista usea osoittaa selvästi alaspäin: talous ei ole tavoittanut edes vuoden 2008 tasoa, pitkäaikaistyöttömyys on ylittänyt korona-ajan huipun, konkurssit ovat ennätystasolla ja yksityiset investoinnit ovat romahtaneet. Tavallisen palkansaajan ja yrittäjän arjessa tämä pitkä pysähdys tuntuu lamalta, ja mielestäni se ansaitsee vakavamman huomion kuin sanapari "vain taantuma" antaa ymmärtää.

Päivitys (kesäkuu 2026): miten kävi?

Tämä juttu kirjoitettiin kesäkuussa 2025. Vuosi on kulunut, ja nyt tiedämme, miten vuosi 2025 päättyi. Lyhyt vastaus: tekninen lama vältettiin niukasti, mutta arki ei juuri helpottunut.

• Talous kääntyi niukkaan kasvuun. BKT kasvoi koko vuonna 2025 vain hieman, ja sekin nojasi pitkälti vertailuvuoden matalaan tasoon. Vuoden sisällä kehitys oli epätasaista: heinä–syyskuussa BKT jopa supistui 0,3 %, loka–joulukuussa kasvoi 0,4 % (Tilastokeskus).
• Työttömyys paheni. Työttömyysaste nousi koko vuoden 2025 keskiarvona 9,7 prosenttiin (+1,3 %-yks.), ja työttömiä oli keskimäärin noin 278 000 – noin 39 000 enemmän kuin 2024 (Tilastokeskus).
• Konkurssit nousivat ennätykseen. Koko vuonna 2025 konkurssiin haettiin 3 906 yritystä – 12 % enemmän kuin 2024 ja synkin luku sitten 1990-luvun lamavuoden 1996. Eniten kaatui rakennusalan yrityksiä, 768 (Tilastokeskus).
• Rakentaminen näytti pohjaa. Talonrakentaminen kääntyi kasvuun loppuvuonna 2025 ja myös kauppa piristyi – ensimmäisiä merkkejä käänteestä.

Kuvaaja 5: Konkurssiin haetut yritykset 2022–2025. Lähde: Tilastokeskus.

Kokonaiskuva ei muuta jutun pääväitettä: 1990-luvun kaltaista lamaa ei tullut, mutta pitkä pysähdys jatkui ja työttömyys sekä konkurssit jopa pahenivat. Sanavalinta "vain taantuma" kuvaa tilastoa – ei sitä, miltä vuosi tuntui irtisanotun työntekijän tai konkurssin tehneen yrittäjän kannalta.

Loppusanat – tästä eteenpäin puhuu mielipide

Huomio lukijalle: Tähän asti olen pyrkinyt pysymään tilastoissa ja niiden tulkinnassa. Seuraavat kappaleet ovat oma poliittinen näkemykseni siitä, mitä asialle pitäisi tehdä. Kyse ei ole taloustieteellisestä johtopäätöksestä eikä ainoasta mahdollisesta ratkaisusta, vaan arvovalintoihin perustuvasta mielipiteestä, josta voi perustellusti olla eri mieltä.

Suomen tulee tehdä pikaisia ja suuria toimia julkisen talouden ylikulutuksen lopettamiseksi. Näkemykseni mukaan se tarkoittaa tarvetta leikata – lainarahalla rahoitettavan – yli 12 miljardin euron vuosittaisen alijäämän verran valtion noin 88 mrd €:n kokonaisbudjetista. Kohdistaisin leikkaukset ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, jotka lainkaan suoraan palvele Suomen kansalaisten etua, kuten yritystukiin, järjestötukiin, yleisradiotoimintaan ja ulkomaanapuun. Myös kotimaisen julkisen sektorin kokoa olisi näkemykseni mukaan karsittava reilulla kädellä - enkä tällä tarkoita sitä, että Sari sairaanhoitaja tai Nikke nurmikonleikkaaja pitäisi opastaa kortistoon, vaan koko julkisen sektorin suurimpien palkkakulujen reilua leikkaamista, organisaatiorakenteen keventämistä ja säännösten ja vaatimusten loiventamista.
Julkisen sektorin kuppaamisen on loputtava ja verojen laskettava. Se on ainoa reitti ulos tästä kauhistuttavasta sosialistisesta kehästä.

Tästä voi olla montaa mieltä – ja niin pitääkin. Tarkoitukseni on ollut ennen kaikkea näyttää luvut ja perustella, miksi pitkä pysähdys on syytä ottaa vakavasti, olipa sen nimitys mikä tahansa.